Konkurssin Hakeminen Itse
- Itse 2016
- Konkurssihakemuksen on oltava kirjallinen - Minilex
- Konkurssi - Oikeus.fi / Tuomioistuimet / Käräjäoikeudet
- Konkurssin hakeminen itseasy
Lisäksi konkurssitiedot julkaistaan myös protestilistalla. Lue lisää: Luottotiedot, Luottotietojen tarkistus Usein maksukyky heikkenee pidemmän ajan kuluessa ja tästä johtuen velallista kohtaan on mahdollisesti jo useitakin perintätoimia käynnissä ennen konkurssimenettelyä tai sen alkamista. Konkurssimenettelyn käynnistymisen jälkeen kaikki käynnissä olevat perintätoimet tulee keskeyttää ja velkojan voi omalta osaltaan vaikuttaa omien saataviensa takaisinmaksuun vain ilmoittamalla tiedot avoimista saatavistaan käräjäoikeuden määräämälle konkurssipesän pesänhoitajalle. Lue lisää: Perintä Saatava kannattaa kirjata luottotappioksi heti, kun tulee tieto velallisen konkurssimenettelyn alkamisesta vaikka olisin arviota siitä, että pieniä jako-osuuksia olisi tulossa velkojille. Usein kuitenkin käy niin, ettei velkojille kerry merkittäviä loppu-osuuksia ja toiseksi kannattaa huomioida myös, että konkurssimenettely voi kestää pitkäänkin.
Itse 2016
Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle. Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella, mikäli se jatkaa toimintaa. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa kuitenkin yleensä olemasta konkurssin jälkeen. Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta, jonka antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän pesänhoitotavan kehittämisessä.
Konkurssihakemuksen on oltava kirjallinen - Minilex
- Excel vlookup suomi.fi
- Blues - Blues - BJR D2 LV - Joukkue
- Konkurssihakemuksen on oltava kirjallinen - Minilex
- Berninpaimenkoira - käännös - Suomi-Unkari Sanakirja - Glosbe
- K market nättäri san diego
- Valokarnevaali helsinki 2019 calendar
- Paavo pesusieni teema
- Musta barbaari treeni
- Edullinen hotelli helsinki keskusta
- Pizza helsinki keskusta
- Iittala lasikortti, Joulupukki, Pekka Vuori - Laatutavara.com
- A luokan grillimakkara
Konkurssihakemuksen voi tehdä sekä velkoja että velallinen itse. Hakemuksen sisältövaatimukset ja hakuprosessi eroavat hieman toisistaan, riippuen siitä kumpi osapuoli hakemuksen tekee. Mikäli velallinen laatii itse konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle, tulee hakemuksessa ilmetä vaatimus konkurssiin asettamisesta, tarkat yksilöintitiedot, velallisyrityksen hallituksen kirjallinen päätös konkurssiin hakeutumisesta, erittelyt suurimmista veloista ja varoista sekä lisäksi tieto suurimmista velkojista. Mikäli velkoja päätyy hakemaan velallista konkurssiin, tulee hakemuksessa ilmetä esimerkiksi myös yksilöivät tiedot velkojasta tai heidän asiamiehestään. Lisäksi käräjäoikeus antaa velallisyrityksen myös mahdollisuuden lausua kantansa hakemukseen ennen asian edistämistä päätöksentekoprosessiin. Velkojan tehtävänä velallisen konkurssimenettelyssä on huolehtia siitä, että omat saatavat tulee ilmoitettua konkurssipesän velkoihin pesänhoitajan määräämän valvontapäivään mennessä. Muilta osin velkojan tehtävänä on tarkastella pesänhoitajan toimittamia jakoluetteloehdotuksia ja antaa niihin mahdollisesti liittyvät lausumat määräaikojen puitteissa.
Kuitenkin silloin, kun jokin seikka antaa aihetta epäillä maksukyvyttömyyttä, saattaa tuomioistuin hakemuksen saatuaan vaatia myöhemmässä vaiheessa lisäselvitystä. Jos kuolinpesä hakee velallisena itseään konkurssiin ylivelkaisuuden perusteella, hakemukseen tulee liittää perukirja tai mahdollinen muu selvitys kuolinpesän ylivelkaisuudesta. Kun velallinen on oikeushenkilö, esimerkiksi osakeyhtiö, velallisen hakiessa konkurssia hakemuksessa on oltava myös selvitys siitä, että päätös konkurssin hakemisesta on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Esimerkiksi osakeyhtiön tai osuuskunnan konkurssiin hakemisesta päättää yhtiön tai osuuskunnan hallitus. Muun muassa osakeyhtiön konkurssissa hakemukseen tulee liittää jäljennös yhtiön hallituksen pöytäkirjasta, jossa omaisuuden luovutuspäätös on tehty, sekä alle kolme kuukautta vanha kaupparekisteriote. Velkojan hakiessa konkurssia tämän on perusteltava hakemuksessa oikeutensa vaatia velallisen asettamista konkurssiin sekä esitettävä perustelut velallisen konkurssiin asettamiselle.
Konkurssi - Oikeus.fi / Tuomioistuimet / Käräjäoikeudet
Kun velkoja hakee konkurssia velallisen maksukyvyttömyyden perusteella, tulee lisäksi esittää kaupparekisteriote ja asiakirjoja, jotka osoittavat velallisen maksukyvyttömyyden. Jos on erityistä syytä, tuomioistuin voi vaatia myös muuta selvitystä valallisen taloudellisesta asemasta. Hakijan on ilmoitettava konkurssihakemuksessaan, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen; onko velallisen pääintressien keskus Suomessa vai haetaanko konkurssia pelkästään täällä sijaitsevaan toimipaikkaan. Jos on kuitenkin ilmeistä, että kyseessä on tavallinen suomalainen konkurssi, ei perustetta tarvitse erikseen mainita. Hakijan on pystyttävä todistamaan, että velallisen pääintressien keskus tai toimipaikka sijaitsee Suomessa, jotta konkurssihakemus tulisi tutkittavaksi. Tuomioistuimen on annettava velkojan hakemus tiedoksi velalliselle sekä varattava tälle tilaisuus antaa kirjallinen lausuma siitä asetettuun määräpäivään mennessä. Lisää tietoa esimerkiksi hakemuksen toimittamisesta tuomioistuimeen, perustelujen tai tarvittavien selvitysten sisällöstä tai muusta konkurssin hakemiseen liittyvästä saa soittamalla Minilexin lakipuhelimeen.
Konkurssihakemus on käräjäoikeuteen jätettävä hakemus, jolla haetaan yritystä tai muuta velallista konkurssiin. Itse konkurssihakemus on vapaamuotoinen, mutta sen tulee sisältää tiettyjä laissa määriteltyjä asioita. Konkurssihakemuksen on oltava kirjallinen, ja se on allekirjoitettava. Hakemusta ei voi laittaa vireille myöskään käräjäoikeuden istunnossa. Kirjallisen muodon lisäksi konkurssihakemus voidaan tehdä myös sähköisenä. Hakemuksessa on mainittava hakijan vaatimus ja sen perustelu, velallisen nimi ja kotipaikka sekä yksilöintitunnus (henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus) sekä hakijan tai tämän edustajan puhelinnumero ja osoite. Yleisesti konkurssihakemus jätetään tuomioistuimen kirjaamoon käsiteltäväksi. Jos velallinen itse hakee konkurssia, on hakemukseen liitettävä yleisluontoinen selvitys omaisuudesta ja sen arvosta, tieto velkojen kokonaismäärästä sekä luettelo suurimmista velkojista ja näiden yhteystiedot. Kun velallinen hakee itse konkurssia maksukyvyttömyytensä perusteella, vaatimusta ei yleensä tarvitse perustella tarkemmin hakemuksessa, vaan velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestään riittää.
Jälkivalvonta on mahdollista vain joissain konkurssin vaiheissa ja siitä aiheutuu useimmiten myös erillinen lisämaksu velkojalle. Konkurssinvalvontaan liittyvissä kysymyksissä onkin syytä olla yhteydessä aina asianosaiseen käräjäoikeuden määräämään konkurssipesän pesänhoitajaan. Konkurssi päättyy tavallisesti aina vahvistettuun jakoluetteloon, jossa määritellään mahdollisesti velkojille maksettavat jako-osuudet. On myös mahdollista, että konkurssi päättyy jakoluetteloon, jonka mukaisesti velkojille ei kerry maksettavia jako-osuuksia. Konkurssi voi loppua joissain tapauksissa myös esimerkiksi siihen, että yllättävien tulolähteiden (esimerkiksi isojen uusien asiakkaiden saapumisen jälkeen) yritys meneekin konkurssimenettelyn sijasta velkasaneerausmenettelyyn. Konkurssin lopputilityksellä tarkoitetaan vahvistetun jakoluettelon mukaisia velkojille maksettavia suorituksia. Konkurssimenettelystä aiheutuu maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.
Konkurssin hakeminen itseasy
Hänen on tehtävä pesäluettelo sekä kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen. Pesänhoitajan tehtävänä on myös selvittää valvotuissa saatavissa olevat epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille. Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan.
Konkurssiin liittyvistä asioista säädetään konkurssilaissa. Konkurssihuutokauppa on yksi vaihtoehtoinen tapa realisoida konkurssipesän varallisuutta ja saada sitä kautta varojan velkojen maksuun. Konkurssiasiamies on oikeusministeriön yhteydessä toimiva erityisviranomainen, jonka tehtävänä on valvoa, että pesänhoitaja hoitaa tehtäviään säädettyjen lakien ja hyvän pesänhoitotavan. Lue lisää: Konkurssiasiamies Konkurssi voi myös raueta varojen puutteeseen, joka tarkoittaa sitä ettei pesällä ole varoja konkurssimenettelyn ja pesänhoitajan palkkioiden korvaamiseen. Tällaisissa tilanteissa vaihtoehtona on julkisselvitys. Konkurssiprosessin kesto vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi konkurssiin haetun yrityksen koko ja mahdolliset lisäselvitystoimet. Konkurssimenettelyssä on monta vaihetta, joihin annetaan määräajan puitteissa selvitysaikaa niin velallisyritykselle kuin velkojillekin. Lisäksi pesänhoitajan työvaiheet Kun käräjäoikeus on vahvistanut konkurssimenettelyn alkamisen, se määrää konkurssipesälle oman pesänhoitajan, joka vastaa kaikista konkurssipesän toimintaan liittyvistä asioista.
Näin ollen määräysvalta siirtyy täysin pesänhoitajalle. Velallisen itsensä tai vaihtoehtoisesti velkojan laatimat konkurssihakemus toimitetaan käräjäoikeuteen, joka tekee päätöksen konkurssimenettelystä. Pesänhoitaja toimittaa velkojille konkurssimenettelyn aikana pesäluettelon ja velallisselvityksen. Pesäluettelossa käydään tarkasti läpi velallisen omaisuus ja mahdollinen varallisuus, lisäksi eritellään myös kaikki velkojat ja heidän velkojensa suuruus. Velallisselvitys sisältää tarkat tiedot velallisyrityksen omistajista, hallituksen jäsenistä sekä heidän mahdollisista yritysyhteyksistään. Lisäksi selvityksessä avataan myös tarkempia syitä sille, miksi velallisyrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt. Saatavien konkurssinvalvontamenettely on se konkurssiprosessin vaihe, jossa velkojan on toimitettava pesänhoitajalle kirjallisesti tiedot avoimista saatavistaan pesänhoitajan määräämään valvontapäivään mennessä. Mikäli velkoja ei toimita määräajassa tietoja avoimista saatavistaan, ei veloille muodostu mahdollista jako-osuutta ilman jälkivalvontaa.